Kontulankuja 1-3G, 00940 Helsinki info@iny.fi

ASUNNOTTOMIEN YÖN KANNANOTTO: Asumisneuvontaa on järjestettävä kaikille sitä tarvitseville – erityisryhmiin ja väliinputoajiin keskittyvien järjestöjen tarjoamat palvelut on turvattava

Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä hallitusohjelman mukaisesti. Helsingin Asunnottomien yön järjestäjät ovat huolissaan, että kuntien järjestämässä asumisneuvonnassa erityisryhmät eivät saa tarpeeksi kattavaa apua tilanteisiinsa ja ihmisiä jää kokonaan tuen ja avun ulkopuolelle. Koronakriisin vaikutukset näkyvät jo järjestöjen tarjoamissa asumisneuvontapalveluissa lisääntyneinä kävijämäärinä ja huolenaiheet liittyvät enenevässä määrin myös taloudenhallinnan kysymyksiin. Koronakriisin vaikutukset talouteen ovat kiistattomat, ja asunnottomuus tulee todennäköisesti lisääntymään. Moni on jo tilanteessa, ettei enää selviä vuokranmaksuista ja asumiskustannuksista, koska esimerkiksi työpaikka tai oma yritys ovat voineet mennä alta. Vuokranmaksuihin tulee häiriöitä, ihmiset velkaantuvat, häätömäärät kasvavat ja ihmisiä jää asunnottomiksi. Tilanne voi olla monelle uusi eivätkä he tiedä, mistä lähteä hakemaan apua. Asumis- ja velkaneuvonnan tarve näkyy jo järjestöjen kasvavissa kävijämäärissä.


Asumisneuvontaa ollaan lakisääteistämässä hallitusohjelman mukaisesti. Tämän pitäisi varmistaa, että palvelu on tarjolla kaikille. Asunnottomien yön toimijoiden huolena kuitenkin on, että hallitusohjelman lupauksista huolimatta kuntien sitoutuneisuus ja resurssit eivät ole riittäviä. Asunnottomat eivät ole poliittisessa päätöksenteossa ykkösinä, kun kunnat käyttävät vähiä rahojaan. Kunnilta ei enää vaadita edes aiesopimuksia. Ihmiset joutuvat jonottamaan kunnallisiin palveluihin pitkään ja tilanteet kärjistyvät.


– Kuntien sosiaalitoimen, järjestöjen ja vuokranantajien välinen yhteistyö on avainasemassa, jotta kaikki erilaisiin asumisen haasteisiin tukea tarvitsevat saisivat apua. Järjestöjen tekemässä asumisneuvontatyössä tunnetaan hyvin omat kohderyhmät ja neuvonta saadaan kohdistettua juuri kyseisen erityisryhmän tarpeita vastaavaksi. Meillä on enenevässä määrin väliinputoajia, joiden tilannetta täytyy selvittää kokonaisvaltaisesti eikä järjestöjen tekemässä työssä kohtaamiskertoja rajata. Luottamuksellisen kontaktin rakentamista ei voida tehdä pelkästään virka-aikana, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n toiminnanjohtaja Sanna Tiivola.


Vuonna 2017 voimaantulleet Kelan linjaukset toimeentulotuesta ja asumisen tuesta heijastuvat yhä ihmisten selviytymiseen arjessa ja nyt koronakriisi on tuonut vahvemmin esiin ihmisiä, jotka jäävät tukien ja avun ulkopuolelle. Esimerkiksi Kelan kriteerien mukaan liian kalliissa vuokra-asunoissa asuvat toimeentulotuen asiakkaat joutuvat usein kierteeseen, kun toimeentulotuki on liian pieni asunnon säilyttämiseksi, halvempaa vuokra-asuntoa on varsinkin pääkaupunkiseudulta vaikea löytää ja ihminen on vaarassa velkaantua kattaakseen asumisen kuluja. Myös yrittäjätaustaiset ja matalapalkkaiset työssäkävijät ovat joutuneet asunnottomiksi, kun tulot eivät riitä edes perustarpeisiin ja talous romahtaa. Lisäksi vapautuvista vangeista kolmasosa eli noin 1400 ihmistä vapautuu asunnottomana eivätkä he näy ARA:n tilastoissa.Häpeä ja masennus liittyvät usein asunnottomuuteen ja velkaantumiseen. Ne heijastuvat läheisten hyvinvointiin, apua ei haeta ajoissa ja ongelmat syvenevät. Nuorten velkaantumisen taustalla on vielä usein raha-asioiden hallintaan tarvittavien tietojen ja taitojen puute. Luottotietojen menetys ja erityisesti vuokravelka vaikeuttavat asunnon saantia.


– On tärkeää puuttua ajoissa talousvaikeuksiin ja velkaongelmiin. Vuokranmaksuviiveiden tai yhdenkin vuokrarästin taustalta voi paljastua velkakierre. Vuokralaisen tulisi saada talousohjausta ja opastusta velkaneuvontaan hyvin matalalla kynnyksellä. Näin hän voi välttyä vuokraveloilta, ehkä häätöprosessilta ja jopa luottotietomerkinnöiltä, sanoo Takuusäätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila.


Koronakriisi toi nähtäväksi, että heikossa asemassa olevat ihmiset, joilla ei ole digitaitoja ja/tai tarvittavia välineitä asioiden hoitamiseen, jäivät palveluiden ulkopuolelle ja ongelmat kasautuvat nopeasti. Asunnottomien yön toimijat muistuttavat, että ihmiset tarvitsevat mahdollisuuden tukeen etäpalveluiden käyttöönotossa ja myös mahdollisuuden henkilökohtaiseen palveluun. Lisäksi asumisneuvonnan lakisääteistämisen suunnittelussa on otettava monikielisyys huomioon.


Asumisneuvonta ennaltaehkäisee asunnottomuutta ja asumisen kriisiytymistä. Hyödyt kertaantuvat niin asumisneuvontaa saavalle, vuokranantajalle kuin julkisiin peruspalveluihin. Oikea-aikaisella asumisneuvonnalla voidaan vahvistaa asumisen taitoja ja turvata asumisen sujuvuutta. Asumisneuvonnasta saatu kokonaisvaltainen apu vähentää raskaiden palveluiden tarvetta. Toiminta on taloudellisesti niin tehokasta, että siihen kannattaa panostaa.


Allekirjoittajat: – Vailla vakinaista asuntoa ry- Suomen Punainen Risti- Kotipolku, Nuorten turvatalot, Suomen Punainen Risti- Kriminaalihuollon tukisäätiö- Mielenterveyden keskusliitto- Sininauhaliitto- Moniheli ry/Katto-toiminta – Irti Huumeista ry- A-klinikkasäätiö- Pro-tukipiste ry- Tukikohta ry- Kalliolan Setlementti ry- Iso Numero- Suomen Diakoniaopisto, toimintakeskus Sovinto- Diakonissalaitos, Hoiva- Suomen Romanifoorumi ry- INY ry – Irakin naisten yhdistys- HOPE worldwide Suomi ry- ViaDia Hki ry, Levähdyspaikka-hanke- KRIS-Suomen keskusliitto ry- Vahti ry (Vantaan Asunnottomien Hyvinvoinnin tuki ry)- Emmaus Helsinki ry- Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry

Asunnottomien yö järjestetään YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. Teemana on tänä vuonna Oma koti hurjan kallis. Tapahtumissa nostetaan esiin asumis- ja velkaneuvontaa eli annetaan käytännön apua ja neuvoja, miten toimia asunnottomuusuhan alla, miten pysäyttää velkaantumisen kierre ja miten päästään omaan elämäntilanteeseen sopivaan asuntoon kiinni. Asunnottomien yön toimijat haluavat muistuttaa, että asunto on perusoikeus eikä sen puuttumista voida hyväksyä missään olosuhteissa. Asunnottomuuteen liittyy rakenteellisia syitä, joista selkein on asuntomarkkinatilanne ja erityisesti pula kohtuuhintaisista asunnoista.Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 4600 asunnotonta. Yli puolet Suomen asunnottomista oli pääkaupunkiseudulla. Nuorten, alle 25-vuotiaiden määrä oli 850 henkilöä. Asunnottomia naisia oli 1 190. Maahanmuuttajataustaisia asunnottomia oli 1 100. Vuoden 2019 lopussa Suomessa oli 264 koditonta perhettä, joissa oli 275 lasta.#asunnottomienyo #omakotihurjankallis

http://asunnottomienyo.fi/2020/10/asunnottomien-yon-kannanotto-asumisneuvontaa-on-jarjestettava-kaikille-sita-tarvitseville-erityisryhmiin-ja-valiinputoajiin-keskittyvien-jarjestojen-tarjoamat-palvelut-on-turvattava/?fbclid=IwAR3RYGNjjnlecCz4TWoWIZ4m0kyMel1u2b2xITVMej_uvs8XWOolJjwo19E