Pääsin tekemään asiakastyön menetelmien harjoittelua Irakin Naisten Yhdistykseen Kontulaan. Kymmenen viikon työharjoittelu on osa sosionomikoulutusta, jota suoritan Tikkurilan Laureassa. Kyseessä on järjestö, joka toimii muutaman työntekijän, opiskelijoiden ja vapaaehtoisten voimin opettaen maahanmuuttajanaisille heidän oikeuksistaan Suomessa. Toimintaan kuuluu esimerkiksi viranomaisasioiden hoitoa ja läksytukea ajanvarauksella. Järjestössä järjestetään kursseja asiakkaiden omalla kielellä. Tämän lisäksi järjestetään esimerkiksi digiopetusta selkokielellä.

Iny ry on toiminut Suomessa vuodesta 2000. Sen perustivat joukko irakilaisia tasa-arvoaktivisteja, jotka tekivät työtä naisten oikeuksien puolesta jo Irakissa. Järjestö auttoi Irakissa parisuhdeväkivaltaa kokeneita naisia. Heillä oli turvakoti, jonne väkivaltaa kokenut saattoi hakeutua turvaan. He julkaisivat lehteä nimeltä Tasa-arvo ja sen artikkeleissa kerrottiin sekä naisten että miesten tasa-arvosta, kunniaan liittyvästä väkivallasta sekä julkaistiin tilastoja naisten kokemasta väkivallasta. Järjestön työtä häirittiin jatkuvalla uhkailulla, sillä Irakin kurdivallanpitäjät eivät hyväksyneet toimintaa. Naiset jatkoivat kuitenkin työtään. Vuonna 1998 INY:n keulakuvan, Sirwan, puoliso ja serkku murhattiin, kun paikallisessa järjestötoimistossa räjäytettiin pommi. Näin pitkälle vallanpitäjät olivat siis valmiita menemään, jotta vanhoilliset tavat säilyisivät edelleen Irakin kansan keskuudessa.

Maahanmuuttajan kotouttaminen ei aina suju niin kuin sen on tarkoitus. Jotkut putoavat kelkasta jo varhaisessa vaiheessa ja siihen voi olla monia syitä. Voi olla, että maahanmuuttaja ei opikaan kieltä samaan tahtiin muiden kanssa, sillä hän ei välttämättä ole käynyt lainkaan koulua elämänsä aikana. Voi myös olla, että kieliopintojen ryhmässä edetään niin hitaasti, että yliopistotutkinnon ja siten myös erilaisia tehokkaan oppimisen taitoja jo omaava hyötyy opetuksesta vain vähän. Ongelmat ovat tätä ja kaikkea siltä väliltä. Työllistyminen voi olla vaikeaa kielitaidosta huolimatta, eikä opiskelupaikkaa aina löydy kaikille halukkaille. Voi olla, että aviomies ei päästä vaimoaan opiskelemaan tai perheeseen syntyy pieni lapsi ja opiskeluun tulee pitkä tauko, jolloin jo opittu kielitaito unohtuu. Tarinoita on varmasti yhtä monia kuin on ihmisiäkin. Jokaisella on oma historiansa ja elämänkulkunsa, joka vaikuttaa tietenkin myös tulevaisuuteen. Tilanteissa, joissa ei pärjää itse, tulevat apuun Iny:n työntekijät, jotka ottavat selvää asiakkaan asiasta, jotta asia saadaan hoidettua. Kukaan ei siis voi olla kaikkien alojen asiantuntija, mutta tässä järjestössä päästään jo lähelle.

Monilla Iny:n asiakkailla on haasteita elämässään. Riittämätön kielitaito, opiskelu- tai työpaikan puute sekä perheen sisäiset ristiriidat voivat kaikki aiheuttaa ongelmia. Monet maahanmuuttajanaiset kokevat myös yksinäisyyttä ja pitkittyessään hankala tilanne voi johtaa vakaviin terveysongelmiin. Vähäinen määrä palkattua henkilökuntaa vaikuttaa työntekijöiden jaksamiseen merkittävästi. Jos työntekijät väsyvät, kukaan ei enää jaksa auttaa asiakkaita. Jos rahoitusta olisi enemmän, voitaisiin palkata lisää henkilökuntaa. Myös vapaaehtoisia tarvittaisiin nykyistä enemmän osallistumaan toimintaan. Iny:ssä auttaminen toimii aina ajanvarausperiaatteella. Vain läksykerhoon voi tulla ilman ennakkoilmoitusta, se on kaikille avoin tapaaminen joka torstai-iltapäivä.

Olen itse tehnyt yksilöohjausta läksytukena, olen toiminut lapsenvahtina, kun äidit ovat opiskelleet ja olen vetänyt kielikahvilaa yhdessä ohjaajani kanssa. Kirjasin myös Iny:n säännöt meille työntekijöille, korostaen sitä, että järjestö on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton. Olen oppinut paljon, vaikka luulin, että yli kahdenkymmenen vuoden kokemus asiakaspalvelusta ja työstä ihmisten parissa olisi jo opettanut minulle kaiken. Olen saanut vahvistusta ajatukselle, että kaikki ihmiset todella ovat pitkälti samankaltaisia, iästä, kansalaisuudesta tai vaikkapa äidinkielestä huolimatta. On tilanteita, joissa yhteinen kieli puuttuu, mutta silloin eleet tulevat tukemaan sanomaa. On tilanteita, joissa ensin ei uskalleta puhua suomeksi virheiden pelossa, mutta hetken kuluttua, kun luottamus alkaa rakentua, virheitä voidaankin ratkoa yhdessä. Hypoteesini ”Hymyllä pääsee jo pitkälle” on näytetty toteen harjoitteluni aikana. Kaiken kaikkiaan voimaannuttava kokemus minullekin. Minulle, joka luuli jo tietävänsä niin paljon.

Elina Iny:n harjoittelija